Voittajat: Tiimin Turhantarkka – Sylvester Kainulainen ja Mirko Hänninen

Karakallio Creative

Argentiinalaistaiteilija Pastel työssään: ”No east – no west” Karakalliontie 5:n päädyssä. Aiheesta kirjoitti myös Länsiväylä: Karakallio

Karakallion taidepäivän kirppis 5.5.2018     klo 12-15

TULE MUKAAN KESKUSTELEMAAN!

TERVETULOA MURAALIJUHLAAN

la 11.11.2017  klo 17 alkaen!

Karakallio-Seuran syyskokous ti 14.11.2017 klo 18:00 asukaspuistossa (Kotkatie 10)

Kartsin hyvä seura, Karakallio-Seura, kutsuu jäseniä vaikuttamaan. Ensi vuodesta on tulossa taas huima toiminnan vuosi. Hallitukseenkin tarvitaan uusia voimia! Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat kuten toimintasuunnitelma ja talousarvio. Buukkaa aika kalenteriin, tule vaikuttamaan ja turisemaan hyvässä seurassa kahvittelun merkeissä.

(Jos jäsenmaksu on unohtunut, ei haittaa, sillä vielä ehdit maksaa tämän vuoden jäsenmaksun.)

Kenestä vuoden 2017 karakalliolainen?

Vuoden Karakalliolaisen valinta on jälleen käsillä. Valituksi voi tulla henkilö tai yhteisö, joka on pitkäaikaisesti vaikuttanut Karakallion kehitykseen tai vie Karakalliota esimerkillisesti eteenpäin tai luo Karakallioon positiivisuuden ilmapiiriä omalla toiminnallaan tai on muulla tavoin esimerkillinen karakalliolainen.

Kuka sinun mielestäsi on Vuoden Karakalliolainen? Ehdotuksia perusteluineen pyydämme 30.9.17 mennessä osoitteeseen karahka.toimitus@gmail.com. Päätöksen valinnasta tekee Karakallio-Seuran hallitus ja valinta julkaistaan 11.11. kaikkien karakalliolaisten omassa juhlassa, torilla.

Sinullako kuvia 50-vuotisjuhlajulkaisuun?

SM-Mölkky 2017 Pukinmäessä

Mölkyn singeli-pelin Suomen mestaruudesta heiteltiin la 10.6. Pukinmäen urheilupuistossa Helsingissä.

SM-kisoihin osallistui 112 ennakkoilmoittautunutta mölkyn ystävää. Karakallio-Seuraa edustivat ansiokkaasti hyväntuuliset Jarmo Oksanen ja Jukka Hämäläinen. Tällä kertaa huippumenestys jäi Jarmolta ja Jukalta odottamaan, sillä kisa oli sangen tasokas. Jukan sanoin; ”Tärkeinä ei ole voitto vaan innostunut osannotto. Eteenpäin ollaan menty. Ei muuta kuin lisää reeniä!”

Tulokset:
Suomenmestari: Pauli Kirves, Team Refla! (Lahti)

Hopeaa: Jaakko Räsänen, Club Chicago (Lahti)

Pronssia: Jukka Mäntylä, Helsingin Mölkkyseura

Neljäs sija: Tuomas Harju, Helsingin Mölkkyseura

Sijat 5-8 ilman erityistä paremmuusjärjestystä: Jake Ropponen, Olivier Allain, Timo Hiltunen ja Kai Oksa.

_______________________________________________________

Duppeli-mölkkyturnaus 6.5.2017

Jo perinteeksi muodostunut turnaus pelattiin jälleen loistavassa säässä Karopuiston kentällä. Mölkky lensi 8:n tiimin voimin, katsojien kannustaessa.

________________________________________________________

Suomi 100 – Voimaa torille! Karakallion kevätpäivä 2.4. klo 12-15 Karakallion torilla

Ohjelmassa mm.

• Ilmavoimien Hawk-hävittäjälentokone Suomen Ilmailumuseosta
• Kauravoimaa ja hevoskärryajelua
• Iskuvoiman testausta
• Pääsiäisaskartelua seurakunnan pajapöydässä
• Torjutaan tuli ! Pitkäjärven VPK:n alkusammutusharjoituksia
• KIrjastoauto Välkky
• Kuntavaaliehdokkaita
• Makkaraa, buffaa, Karakarhujen lettuja ym. ym.

Tervetuloa!

Asukkaiden työpaja Karakallion koululla ma 13.2.2017 klo 17-20

Karakallio-Seuran 50-vuotisjuhlanäyttely, kirjoituskilpailu ja -juhlalliset iltamat 10.12.2016

Karakallio-Seuran juhlanäyttely kertoi ihmisistä ja muuttuneista maisemista vuosien varrelta. Kiitos kaikille materiaalia luovuttaneille!

Näyttelyn avasi Espoon kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Jaana Jalonen. Suuret kiitokset hänelle tästä kunnianosoituksesta!

Avajaisten yhteydessä julkistettiin myös  Vuoden 2016 karakalliolainen, hän on Gösta Åberg, joka täytti viime heinäkuussa 100 vuotta. Hän on vaikuttanut Karakalliossa yli puoli vuosisataa ja asuu edelleen omakotitalossaan Karakalliossa. Karakalliossa aina hyväntuulinen ja kohtelias herra on toiminut aktiivisesti osallistuen viime vuosiin asti asuntoyhtiönsä toimintaan. Vaimonsa sairastuttua hän toimi yli 15 vuotta tämän omaishoitajana.

Gösta Åberg on ehtinyt nähdä Suomen ja oman elämänsä monet vaiheet. 2-vuotiaana hän menetti isoveljensä Suomen sisällissodassa. 1920-luvulla hän muutti vanhempineen Leppävaaraan, jossa asui 1960-luvulle asti. Teatterielämä on muodostanut suuren osan hänen elämästään. Leppävaaran Työväen Näyttämöllä hän toimi useissa rooleissa: näyttelijänä, lavasteiden tekijänä ja pitkäaikaisena ohjaajana. Hänen ohjaamistaan lukuisista teatterikappaleista mainittakoon vain Miehen kylkiluu, Juurakon Hulda ja Tukkijoella.

Sodassa ollessaan Gösta Åberg palveli tykistössä. Työuransa aikana hän työskenteli Adams-filmissä ja Yleisradiossa pääasiassa filmivarastojen parissa.

Lämpimät onnittelut! Huomionosoituksen luovutti Karakallio-Seuran puheenjohtaja Aulikki Pentikäinen ja sen otti vastaan Gösta Åbergin veljentytär Eira Åberg.

Karakallio-Seuran viime keväänä käynnistämään kirjoituskilpailuun jätetiin yhteensä 11 kirjoitusta. Kirjoituksia saapui kymmeniä, mutta kaikki kirjoittajat eivät halunneet kirjoituksia arvioitavaksi.

Kirjoituskilpailun parhaimmaksi tuomaristo valitsi yksimielisesti Ville Kontion kirjoituksen ”Uusia ihmisiä”. Kirjoitus kuvaa eleettömästi ja tarkkasilmäisesti lähiön elämää, muukalaisuutta ja kototumista. Kirjoituksen päähenkilönä on vuonna 1969 Karakallioon muuttanut maailmankansalainen Anne Fried.

”Kirjoituksen mielikuvien siivittämänä voimme nähdä Anne Friedin yhäkin istumassa linja-autossa muiden kanssamatkaajien kanssa” tuomariston puheenjohtaja Mari Pyy kiitti Ville Kontiota myös nykypäivään luotaavasta kirjoituksesta.

Kirjoituskilpailun jaetulle toiselle sijalle tulivat Pirjo Nymanin teinielämää kuvaava kirjoitus ja Pirkko-Liisa Soinin muistikuvat Karakallion monipuolisista palveluista. Kunniamaininnan kirjoituksistaan saivat Ritva Miettinen ja Anja Huuskonen.Tuomaristoon kuuluivat Mari Pyyn lisäksi Länsiväylän toimittaja Anneli Tuominen-Halomo ja Karakallio-Seuran edustaja Eeva Luonsinen.

Juhlallisin Iltamiin Espoon kaupungin tervehdyksen toi valtuuston puheenjohtaja Maria Guzenina.Onnittelupuheen piti Espoon valtuuston varapuheenjohtaja ja Espoon kestävän kehityksen ohjelmaryhmän puheenjohtaja Sirpa Hertell, hänen puheensa tässä:

”Hyvät Karakalliolaiset
Ja tarkoitan myös sinua, joka et ehkä asukaan Karakalliossa, sillä tiedän, että sydämessäsi on aivan erityinen paikka Karakalliolle.

Minulle Karakallio on tarkoittanut aina jotain erityistä – ja tulee koko elämäni tarkoittamaan. Molempien tyttäriemme ensimmäinen koti on ollut Kalasääksentiellä, siellä ylimmän kerroksen vuokrakaksiossa, jonka ikkunoista näkyi kauas Rastaalan pelloille ja Helsingin valoihin asti.

Karakallion lähiöpihan hiekkalaatikolla ei ollut yksinäistä, kun Hennan, Ainon, Aten ja Johannan äitien kanssa juotiin päiväkahvia, lasten tarjotessa hiekkakakkuja meille. Nämä ystävyyssiteet ovat kantaneet niin meitä aikuisia kuin lapsiakin jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Kymmenen Karakalliovuoden jälkeen muutimme melkein naapuriin Jupperiin.

Vuosi sitten kuopus päätti palata takaisin synnyinseudulleen Karakallioon poikaystävänsä kanssa. Äiti ja isä iloitsevat tästä viisaasta päätöksestä suuresti.

Mutta minkälainen on Karakallio tänään?

On helppo havaita, että siellä missä väki vanhenee niin palvelut vähenevät – vaikka pitäisi olla ihan toisinpäin. Kaupallisia palveluita on tarjolla niukasti, ellei niille ole käyttäjiä. Karakalliolaisille Leppävaaran ja Sellon monipuoliset palvelut ovat aika lähellä. Mutta päivisin kotona lasten kanssa oleva vanhempi tai huonojalkainen vanhus haluaa mennä lääkäriin, kauppaan tai tapaamaan tuttuja kävellen tai pyörällä, tai rollaattorilla. Kotikulmien palvelut ovat monelle arvossaan. Tarvitaan siis lisää asukkaita, että saadaan lisää palveluita. Vaikka nyt ei ollakaan metroradan varrella tarvitaan tännekin uusia koteja ja asukkaille monipuolisia palveluita. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on päivän sana, sillä Espoo kasvaa pikkukaupungin verran kymmenessä vuodessa. Mitä se sitten Karakalliossa tarkoittaa ?

On suunniteltu lisärakentamista Karakalliontien ja Turuntien väliin ja Rastaalantien varteen. Juhlapuheissa ei ole tapana kritisoida, mutta sanon kuitenkin, että minua tuo tiivistäminen ei kaikilta osin miellytä. Karakallion arvo on sen luonnonläheisyydessä, väljyydessä ja kalliomaisemassa.

Uskon, että osa Karakallion taloyhtiöistä olisi kiinnostuneita hakemaan lisää rakennusoikeutta tonteilleen. Ns. purkava saneeraus on myös nousemassa keskustelujen aiheeksi. Miksi ei siis arvioida mikä on olemassa olevien talojen tulevaisuus ja olisiko kokonaistaloudellisesti viisaampaa huomioida myös purkamista yhtenä vaihtoehtona. Silloin paksut Bertat eli Rastaalantien varteen suunnitellut pulleat talot voitaisiin sijoittaa paremmin maisemaan sopivasti, ja jättää nykyinen lähimetsikkö edelleen virkistyskäyttöön. Rakennusoikeutta lisäämällä voisi maaomistajalle olla edullista purkaa elinkaarensa päässä oleva talo ja rakentaa uusia energiatehokkaampia ja esteettömiä tilalle.

Espoo on valittu tänä vuonna Euroopan kestävimmäksi kaupungiksi 140 kaupungin joukosta. Espoo arvioitiin parhaaksi niin sosiaalisin, taloudellisin kuin ekologisinkin mittarein mitattuna. Johdan Espoon kestävän kehityksen ohjelmatyötä ja minulle kasvavassa kaupungissamme erityisen tärkeää on sujuva joukkoliikenne ja lähiluonnon säilyttäminen. Rakentamalla jokaisen lähimetsän täyteen menetämme jotain sellaista, mitä emme koskaan saa takaisin.

Olemme kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän kanssa asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen: Espoosta tehdään maailman kestävin kaupunki. Minulle tavoite tarkoittaa sitä, että seuraavakin sukupolvi saa kasvaa Karakallion kaltaisessa lähiössä, sellaisessa jonka lähimetsässä voi helposti retkeillä ja jonka kodin ikkunoista näkyy muutakin kuin naapuritalon seinä. Espoon pitää tarjota monipuolinen kirjo asumisen vaihtoehtoja, niin vanhuksille kuin lapsiperheillekin. Eri elämänvaiheissa meillä on erilaiset tarpeet ja niihin tarpeisiin pitää kestävän kaupunkisuunnittelun vastata.

Haluan omasta ja Espoon kaupungin puolesta onnitella Karakallio-seuraa sen tekemästä arvokkaasta työstä, jonka me jokainen toivomme jatkuvan yhtä energisenä. Onnea Karakallio-seuran nykyisille jäsenille ja menestystä tulevien vuosikymmenien työlle.

Sydämellinen kiitos puheenjohtaja Aulikki Pentikäiselle ja koko aktiiviselle hallitukselle. Olen varma, että teidän kaikkien sydämessä Karakalliolla on aivan erityinen paikka, nyt ja tulevaisuudessa.”

Kunniajäsenikseen Karakallio-Seura kutsui Ritva-Liisa Luomarannan ja Teemu Röpelisen. Onnittelut! Illallisen jälkeen kuunneltiin karakalliolaisten muisteloita ja tanssittiin Antti Utriainen trio:n tahtiin.Kiitokset kaikille mukanaolosta!

Tapahtuma sai myös palstatilaa:

Länsiväylä 21.12.2016

Täydennysraketaminen karaisee Karakalliota

Asukasilta Karakallion visioista ma 7.11.2016 klo 17.30 Karakallion koululla. Sinne siis silloin! Linkistä löytyy lisäinfoa.

Täydennysrakentaminen Karakallio

Kulttuurijohtaja Susanna Tommila avasi Karattaren kujanteen Valojuhlassa 29.10.2016

Susanna Tommilan juhlapuhe:

Hyvät karakalliolaiset, Karakallio-seuran edustajat ja kaikki juhlavieraat

Valojuhla la 29.10.2016

Karakallio-Seuran syyskokous ke 23.11.2016

Onko sinulla muistoja Karakalliosta?

Haluatko edustaa seuraamme Liittomölkky -turnauksessa 27.8.2016?

Liittomölkky järjestetään Iitin Kausalassa (Ravilinnan Saharan kenttä) lauantaina 27.8.2016. Järjestäjänä LC Kausala yhteistyössä Mölkkyliiton kanssa. Turnaus on kutsukilpailu Mölkkyliiton jäsenjärjestöille. Karakallioseura jäsenseurana lähettää kilpailuun max 2 joukkuetta. Pelimuoto on trippeli ja joukkueessa on 3-4 heittäjää.

Lisätietoa ja sitovat ilmoittautumiset Karakallioseuran joukkueeseen 10.8.2016 mennessä: jukkahamalainen@kotiposti.net

 Katutaiteellisen kevättapahtuman kuvasatoa

Kuvagalleria avautuu allaolevasta linkistä (klikkaa ”katso kuvat”), iso kuva teksteineen avautuu klikkaamalla ao. kuvaa.

Katutaiteellinen kuvagalleria

Otto Takas -mielenilmauksen kuvia

Tässä kuvasatoa mielenilmauksesta (salasana Juice) :

Otto Takas kuvagalleria

Taidemaalarit valtaavat Karakallion ostarin 28.5.2016

Katutaiteellisessa kevättapahtumassa kaupunkilaiset saavat pensselit ja suihkepullot käsiinsä, kun Karakallion keskuksen valkoiseen ytimeen, ostoskeskuksen käytävän seiniin loihditaan huikeita seinämaalauksia. Taiteilija Salla Ikonen ja kaupunkilaiset maalaavat seinän yhdessä 28.5. Karakallion katutaiteellisessa juhlassa. Suunnittelutyötä on tehty asukkaiden kanssa ja maalaus viimeistellään juhlassa.

Sirkus saapuu kaupunkiin
Juhlapäivänä sirkuskin saapuu Karakallioon ja kaduilla kuullaan katusaarnaajaa, ihaillaan balilaista naamiotanssia ja kansantanssia Suomesta ja maailmalta sekä nähdään kilpatanssi- ja cheerleader -esityksiä. Tori täyttyy saksofonin sävelmistä ja pajoilla riittää taiteellista puuhaa lapsille. Siivouspäivää viettävät karakalliolaiset voivat myydä tarpeettomaksi käyneitä tavaroitaan ja vaatteita torilla.

Karakallion ostoskeskuksen käytävän läpi kulkee päivittäin satoja kaupassa ja torilla ostoksiaan tekeviä karakalliolaisia ja koululaisia. ”Retro-ostarimme on meille tärkeä kohtauspaikka ja haluamme rakennukseen säpinää ja kaupunkikulttuuria, nyt kun keskustaan suunnitellaan uusia asuntoja ja palveluja, kertoo Karakallio-Seuran puheenjohtaja Aulikki Pentikäinen.

Kun rakentaminen alkaa, seinämaalauksetkin katoavat. Maalaustyön toteutus on osa Karakallio-Seuran 50-vuotisjuhlaa, mutta hanke on yhteinen Espoon kaupungin ja Karakallion Ostoskeskus Oy:n kanssa

Katutaiteellinen kevättapahtuma lauantaina 28.5. klo 12-15.30, Karakallion tori, Karakalliontie 10
Lisätietoja: Puheenjohtaja Aulikki Pentikäinen, Karakallio-Seura, Gsm 050 3500 238

 ”Diggaan Kartsii” -kassit saapuneet

Uusinta uutta! Kartsin kätevät ostoskassit ovat saapuneet kevään trendikkäissä väreissä. Pitkien hihnojen ansiosta ostokset kulkevat näppärästi olalla. Kasseja voi ostaa Karakallion Mölkkyklinikalta, joka on avoinna yleensä  torstaisin klo 18.00 alkaen Karopuistossa (=mölkkykenttä ostaria vastapäätä). Trendikkään kassin hinta on 5 euroa/kpl. Tasaraha olisi hyvä olla mukana – korttimaksut eivät valitettavasti käy!

Karakallion mölkkyklinikka avattu!

Klinikka palvelee torstaisin klo 18.00 alkaen Karopuistossa (Kartsin ostaria vastapäätä). Tohtoreina ovat Suomen parhaat heittäjät, joiden ohjauksessa pääset mm. eroon väärästä heittotekniikasta ja ryppyotsaisuudesta. Klinikkakäynnit ovat maksuttomia.

Tervetuloa !

Otto tule takaisin –mielenilmauksessa oli paikalla + 250 Kartsin palveluita puolustavaa asukasta. Karakallio-Seura kiittää sydämellisesti ikäihmisiä, jotka rollaattoreineen jaksoivat tulla torille. Kiitämme myös alueen asukkaita osallistumisesta mielenilmauksen toteuttamiseen sekä tilaisuudessa puhuneita kaupungin valtuutettuja.

Suuri kiitos myös alueen yrittäjille ja eri toimijoille, jotka olivat mukana talkoissa: Alepa, Boomsounds, Karkelo, Leppävaaran seurakunta, Pizza-Center ja ja R-Kioski. Automatian edustaja ei tällä kertaa päässyt paikalle, mutta tunnelma torilla oli kutsuva ja toiveikas.

Karakallio-Seura, alueen yritykset ja yhteisöt ovat lisäksi allekirjoittaneet yhteisen vetoomuksen Otto-automaatin palautuksen puolesta. Vetoomus on lähetetty Automatia Oy:n lisäksi omistajapankkien yhteiskuntavastuujohtajille. Vastauksia pyydämme tämän kuun loppuun mennessä. Merkittävää, painavaa tukea vetoomuksellemme saimme Espoon vammaisneuvostolta, joka laati asiaa tukevan kirjelmän. Kiitokset puheenjohtaja Pirkko Kuuselalle, joka vei asian neuvoston käsittelyyn.

Myös media (Lepuski-lehti, Länsiväylä) huomioi mielenilmauksen:  Länsiväylä

Automatian vastaus OTTO automaatin palauttamiseksi

Huippuvuodesta 2001 käyttökerrat Suomen käteisautomaateilla ovat vähentyneet 45 % ja pelkästään kymmenen viime vuoden aikana 35 %, kun samassa ajassa automaattimäärä on vähentynyt noin 10 %. Käteisautomaattipalvelut ovat näin ollen olleet viime vuosina kovassa kustannuspaineessa. Käteisen käytön vähentyminen on johtanut siihen, että automaattien määrää joudutaan tarkistamaan ja palvelua keskittämään harvempiin kohteisiin. Karakallion alueella on nykyisellään ollut toiminnassa kaksi vajaakäyttöistä automaattia. Tällä palvelun keskittämisellä yhteen automaattiin on tavoiteltu sitä, että palvelu saataisiin nostettua kannattavalle tasolle ja ylipäätään säilytettyä alueella. Tämä samainen palvelujen keskittäminen on tänä päivänä tuttua lähes kaikilla elämän aloilla ja näitä ratkaisuja  joudutaan tekemään usein  pakon edessä.

Lue koko vastaus tästä linkistä: OTTO_vastaus.